Luonnoksesta:
Eilen oli jotenki hyvin helpottava päivä. Harrastan hirveästi ihmisistä stressaamista (kun en osaa olla oikein enkä osaa puhua ja sit kun ei olla puhuttu moneen kuukauteen edes moikkauksen vertaa niin oon varma niiden vihaavan mua enkä enää osaa edes yrittää olla yhteydessä vaikka haluaisin) mutta eilen uskaltauduin juttelemaan normaalisti parille ihmiselle ja kaikki olikin jotenkin tosi helppoa ja tuntuu niin hyvältä kun ei ole enää sellaista ahdistavaa muuria välissä.
Oli muutenkin hauskaa. Haalarikansa oli vallannut ratikan, lauloin ääneen, silitin pehmeimpiä hiuksia ja vilkutin ohikulkijoille.
Kaapistani on loppumassa jo perusruokatarvikkeetkin (soijarouheet meni, samoin spagetit, pavut ja kaikki leivänpäällysmahdollisuudet). Aloin tehdä kauppalistaa sunnuntaille jo nyt. Nälättää.
Nyt lisää tekstiä:
Nousin sängystä klo 15. Söin leipää. Oli kuivaa. En tiedä miksi kerron ruuattomuudestani. Ensi viikolla aion taas syödä kunnolla. Aion tehdä täytettyjä paprikoita ja sit kasvissosekeittoa ja sit salaattiaki vois. Pähkinöitäki vois ehkä ostaaaa.
Eilen illalla ahdistuin jotenkin hirveästi kun ajattelin asioita. Seurasin aikoinaan aika paljon youtubessa ihmisii ja jopa fanitinkin niitä ja nyt on tullut esiin hirveästi tapauksia, joissa monet henkilöt joista oon tykännyt on hyväksikäyttäneet fanejaan (jotka on yleensä alaikäisiä/nuoria tyttöjä) seksuaalisesti ja muutenkin. Mua ällöttää ja itkettää ja ahdistaa.
Maailma on paha. Mun elämä on suhteessa tosi hyvää. En ole joutunut naimisiin 9-vuotiaana. En joudu työskentelemään epäinhimillisissä oloissa jotta joku parempiosainen saisi suklaata tai halpoja vaatteita. Ymmärrän että olen aivan järjettömän etuoikeutettu.
Mutta huomaan silti pahuutta ympäriltänikin. Kuka tahansa hyvänä tyyppinä pitämäni henkilö voi olla potentiaalinen raiskaaja.
Yhtenä iltana kuuntelin, kun yliopisto-opiskelija kertoi kuinka haluaisi panna yläasteikäisiä. Oon kuullut kyseiseltä henkilöltä niin paljon muitakin ällöttäviä juttuja, etten uskaltaisi jäädä kanssaan kahdestaan samaan tilaan.
Vääryyttä.
Helvetti.
Kello on 17:13. Meen rauhoittumaan suihkuun. Illalla menen kuuntelemaan kuinka kesä on kaikilla vaikka ulkona näyttää taas talvelta.
(surettaa. halusin kevään. halusin kevään niin paljon.)
Olen kauhean huono kommentoimaan onnellisiin asioihin ja ehkä siksi olen ollut niin hiljaa. Mutta halusin sanoa, että olen onnellinen, siitä kun olet onnellinen ja tulin nyt sitten sanomaan sen tähän ehkä epäkorrekteimpaan paikkaan.
VastaaPoistaUskon, että tuo poikasi on parempi ihminen, kuin Alex Day, vaikken tiedä kummastakaan mitään.
Sitä yliopisto-opiskelijaa voisi joku lyödä naamaan. Tiiliskivellä.
Älä pelkää.
Kiitos!
PoistaMäkin toivon ja tavallaan uskon. Kaikki merkit viittaa siihen, että ihan hyvä tyyppi saattaisi olla.
Niinpä. Hämmentää aina kun jotenkin kuvittelisi että yliopistossa idioottien osuus olisi vähän pienempi mut ei sit.
Yritän olla pelkäämättä liikaa.
Kokemukseni yliopistosta ovat toistaiseksi olemattomia, mutta olen elänyt samankaltaisen kuvitelman kanssa. Onneksi voin nyt korvata tämän luulon tiedolla siitä, että idiootit tulevat seuraamaan meitä kaikkialle.
Poista