10. maaliskuuta 2014

askel askel hyppy

Nyt-ten istun kotona oman koneeni ääressä ja minulla on aikaa ainakin teemukillisen verran.

Viime keskiviikkona nukuin suunnitelmien mukaisen junani ohi ja meninkin vasta illalla Orivedelle. Silittelin maailman kauneinta rumaa kissaa ja siitä tuli hyvä mieli (mulla ei oo kyllä vähään aikaan edes ollut kovin paha mieli). Torstaina Mandi tutustutti mua Oriveden vilkkaaseen yöelämään ja kulutin vähän turhan paljon rahaa mut oli hullun kivaa ja perjantaina jopa ihan hyvä olo (lukuunottamatta aamuöistä kahden tupakan poltosta johtuvaa päänsärkyä). Sit koomattiin ja syötiin pizzaa ja katsottiin hyvää nimeltämainitsematonta tv-sarjaa nimeltä Tanssiakatemia. Illalla junassa jaksoin pitkästä aikaa keskittyä lukemiseen.

Lauantaina en tehnyt mitään.

Musta tuntuu ettei mun aivot toimi oikein kunnolla. Johtuu joko: a) unen puutteesta, b) kofeiinin puutteesta, tai c) järjen puutteesta.

Uusi jakso alkoi tänään. Ahdistaa jo valmiiksi se KUINKA EN OSAA. HemMETti.

Opintotukikin tuli ihan vasta ja oon käyttänyt siitä jo ahdistavan suuren osan. Inhottaa kun rahaa vain menee. Päätin että tingin jostain. En osta herkkuja enkä mee perjantaina Olavi Uusivirran keikalle. Syön koululla niin paljon ettei kotona tarvi. En ees tiiä mistä muusta voin tinkii?? No ainaki matkakortissani on aikaa huhtikuun loppuun ja smg:n lipun maksoin jo helmikuun opintotuilla. Ja kaapissa on makaronia ja kolme purkkia papuja.

Mulla on 93 lukijaa vaikka kirjoitan vain jotain paskaa. Haluaisitteko mun kirjoittavan jostain tietystä asiasta? Musiikkimaustani, siitä millaisen määrän vitamiineja vedän päivittäin, ajatuksistani jotain tiettyä asiaa kohtaan? Saa kertoo (koska mua vähän ahdistaa kertoa pelkästään näin suoraan elämääni liittyvistä asioista. tekemisistäni ja ihmisistä, siis. blogistani ei pitänyt koskaan tulla sellainen.)
Saa myös kysyy jos haluaa tietää jotain. Vastaan niin hyvin kuin pystyn. Yleistä suhteellisuusteoriaa en ole kuitenkaan itsekään sisäistänyt, kannattaa udella sellaisia mieluummin joltain asiaan perehtyneeltä.

***

300. merkintäni on rikki. Vastaan anonyymiin kommenttiin tässä:

Kiitos! Minäkin olen iloinen. En tiedä ansaitsenko tällaista, mutta jotenkin tää silti tapahtuu mulle.
Oot kirjoitellut mulle anonyyminä eri paikkoihin? Tunnenko sut?
(sanoit kaiken ihan kivasti ja mukavasti, älä pelkää. sano vain jatkossakin jos on jotain sanottavaa.)
Niin ja: en ole nähnyt leffaa Onnen maa =( blogini osoite ja nimi tulee olavi uusivirralta.

6 kommenttia:

  1. Et tunne sentään, kunhan oon netissä sinuun törmännyt. Onnen Maa on sellainen 60-luvulle sijoittuva, siinä kutsuttiin ovelta ovelle kiertävää muovitavaroiden kaupustelijaa muovimieheksi. Semmoinen mies siinä heitteli kulhoja ilmaan ja hyppi niiden päällä koska muovi oli niin ihmeellisen uutta ja kevyttä ja kestävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oo kuulostaa ihan mukavalta leffalta! ehkä katson sen joskus.

      Poista
  2. Haluan sinun kirjoittavan juuri siitä mistä sinä itse haluat. Niin on paras, luulisin. :)

    VastaaPoista
  3. Mäkin haluan kuulla asioista joista haluat kirjoittaa, koska tää blogi on maailman herttaisin blogi ja mä saan späsmejä aina kun tänne tulee uusi merkintä. Mutta vienosti voisin kysäistä vitamiineista, koska vitamiinit on kivoja. Olisi myös hullun jees jos ehkä mainitsisit jossain kirjoituksessa sanoja jotka sun mielestä on suloisia.

    Onnea lasagnesta! Siitä se lähtee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. awwwwwwwww. wwwwwww.
      späsmi (späsmit? späsmä? späsme?) on hauska sana. ehkä listaan niitä joskus lisääkin.
      syön vitamiineista sellaisia kuin b, d ja c ja lisäksi kalkkitabletteja koska äitini on huolissaan kalsiumin saannistani. mut se ei ole vitamiini.

      kiitos!

      Poista