Eilen irtaannuin ruumiistani.
Se oli pelottavaa.
Aamulla oli edelleen vähän sekava olo. Kävin koulussa. Helpotti vähän, kun puhuin eläville ihmisolennoille.
Oon kriisissä matikan suhteen. Mä en halua tehdä isona mitään matikkaan liittyvää tai en oo ainakaan keksinyt vielä mitään mitä haluaisin. En halua tehdä isona oikeastaan mitään. Haluan vain asua länsirannikolla jonkun kivan kanssa ja rakentaa oman rantasaunan ja viljellä yrttejä.
Olisinpa humanisti. Humanistitytöt on söpöimpiä. Mut matikassa on enemmän poikia. Voisin silti käydä välillä kuokkimassa humanistibileissä ja iskeä tyttöjä ("hehe").
On niin paljon ihmisiä, joihin voisin ihastua. Kaikki on niin ihastuttavia. Miksei kukaan ihastu muhun? Miksi angstaan tästä näin paljon=
(haluaisin vielä joskus olla tarpeeksi rohkea puhuakseni tuntemattomille ihmisille bussipysäkeillä. entä jos löytäisin siten sielunkumppanini?)
Oon niin rakkaudenkipeä, vaikka yritän vakuutella itselleni, että oon tarpeeksi vahva pärjätäkseni yksin. Mutta kun en oo. Joskus tulee heikko olo pelkästään siitä, että haluaisin niin kovasti jonkun silittävän hiuksiani.
Haluaisin löytää pakopaikan.
Mitähän tapahtuisi, jos postaisin tänne naamakuvani? En tiedä. Ehkä tuhoaisin kaikki mielikuvanne ulkonäöstäni eikä ne vois palautua koskaan.
Oon aika lyhyt, seison vähän hassusti, käytän silmälaseja ja yhä kasvavissa määrin mekkoja.
Omistan vaaleansinisen muumisateenvarjon.
Aina välillä istun ratikassa kuulokkeet korvilla ilman päämäärää.
Löytäkää mut.
Huomasin tänään, että mulla on kolme tölkillistä säilykepapuja. Voisin tehdä huomenna papukastiketta.
Huoneessani on liikaa tavaraa sen kokoon nähden.
SIIS tässäkään merkinnässä ei oo mitään järkeä. logiikkaa ei oO.
(käytän laskuharjoituksissa hirveästi sanoja "siis" ja "eli" ja koska mielestäni niillä on joskus merkitysero. kirjoitan turhissa huomioissa pienellä siis ja tärkeissä kohdissa ISOLLA SIIS:)
Saankohan joskus vielä sata lukijaa? Mietin aina välillä et miten ihmeessä mulla on näinkään monta mut luin tänään jotain vanhoja merkintöjäni nii eihän blogini oikeastaan oo ees mikään paska? Kai?
Haluaisin, että olisi kevät ja olisin Pariisissa viettämässä iltaa Seinen rannalla juoden halpaa punaviintä ja keskustellen syvällisesti uusien tuttavuuksien kanssa ja sit välillä pussailtaisiin.
(sit voisin laittaa facebookiin päivityksen: "PARIISIN KEVÄT")
Viintä. Kaalta.
Mutta nyt olen Suomessa ja pimeä tulee jo viideltä ja istun yksin kotona juoden lempirooibostani ja haaveilen ihmisistä, jollaiset ei kiinnostu munlaisista.
en kestä ku oot nii tommonen. tai siis kestän iha hullun hyvi, ole jatkossakin, koska tommonen, tässä tapauksessa, on jotain uskomattoman positiivista ja kivaa, en vaan osannut löytää hyvää sanaa. katson myöhemmin, kun maailma ei enää näytä mulle pyllyä ja mun oo pakko nauraa sille sen takia.
VastaaPoistahumanistitytöt on kyllä munki mielestä söpöjä, mut mä oonki vähä puolueellinen. susta tulis hyvä humanistityttö! oikein hyvä! ehkä rupeet sellaseks ens kerralla. voin rupee diilaa sulle humanisticumin sähköposteja.
mm. viintä. otan helposti tekstillisiä vaikutteita.
mitä.
Voi eiiii, nyt mua itkettää. En kestä ku oot tommonen! Oot niin hieno. En kestä.
PoistaEhkä rupeen! En kyl tiiä onko musta humanistiksi. En oo tarpeeks söpö xd
Viintä on niin hupsu. Mut sain vasta ihan vasta (vihta ihan vihta) tietää, ettei se oo oikeesti kaalta vaan kaalia =(
"Mitähän tapahtuisi, jos postaisin tänne naamakuvani?"
VastaaPoistaSe olisi kivaa.
Huiii ehkä joskus.
Poista