21. lokakuuta 2013

kohokohtia kiireisestä elämästäni

Palataan ajassa reilu viikko taaksepäin:

Oli lauantai. Olin valmistautunut viettämään koko viikonlopun tentteihin lukien, mutta lauantaina kävinkin toverin kanssa kahvittelemassa, Kauppatorilla kiertelemässä ja keskeisen kaupunkitorin korkeuksiin kapuamassa kirkon kyljessä. (olipas kryptistä)

Illalla näin kahta muuta toveriani, joilla on blogit! 1 ja 2. Nautimme sivistyneesti lasilliset punaviiniä ja tulimme luokseni viettämään myöhäistä lauantai-iltaa tee seuranamme.

Sunnuntaina seurueemme suureni. Kävimme aterioimassa ja halvalla teellä. Lähdin suhteellisen aikaisin kotiin valmistautumaan ainejärjestömme syönti&juontitapahtumaan, jossa oli hullun kivaa. Sieltäkin lähdin suhteellisen aikaisin kotiin ts. en jäänyt jatkoille vaan päätin lukea seuraavan päivän tenttiin edes vähän.

Maanantain tentti olikin suht helppo, turhaan stressasin. Illalla oli Egotripin keikka ja se oli ihan uskomatonta!! Istuin Savoy-teatterissa kolmannella rivillä, metrin päässä Anna Puusta ja vain parin metrin päässä Jenni Vartiaisesta ja Irinasta. Ensimmäisen biisin alkaessa itkin jo, vain koska rakastan Egotrippiä niin paljon. Kaikki oli niin hienoa. Vetivät täydellisiä biisejä, lauloivat hyvin, soittivat hyvin, tanssivat hyvin. Mikki oli niin ihana vetäessään aloituksia uusiksi, kun ei ehtinyt mukaan tai tiennyt mikä biisi on vuorossa tai jotain. Tuli kylmät väreet biisin Nämä ajat eivät ole meitä varten aikana, koska musta tuntuu että se biisi on tietyllä tavalla pelastanut mut. Ja ah, Asfaltin pinta kiteytti kaikki ajatukseni:

ajatella, minä melkein luovutin

Maanantaina äitini ja siskoni saapuivat luokseni. Tiistaina käytiin baletissa katsomassa Prinsessa Ruusunen. Oli tosi hienoa. Tykkään baletista. Keskiviikkona äiti osti mulle täydellisyysmekon ja käytiin syömässä lempipaikassani. Torstaina jäin yksin.

Mulla oli viime viikolla kolme tenttiä. Luulen, että pääsin kaikista läpi (vaikka aika paljon stressasin).

Perjantaina lähdin yöjunalla kotiin pohjoiseen. Oon ollut täällä nyt kolme päivää ja 1) tylsistyn, 2) ahdistun, 3) hermostun. Ihan kivaa nähdä perhettäni ja käydä saunassa ja syödä jonkun toisen laittamaa ruokaa. Ihan kivaa sekin, ettei mun tarvi huolehtia opiskeluista tai mistään. Mutta ahdistaa olla täällä. Oon niin onnellinen Helsingistä. Helsinki on hyvä mulle. Jos olisin jäänyt tänne, niin en olisi välttämättä selvinnyt enää yhdenkään talven yli.

Huomenna ajattelin käydä kaupassa ja tehdä pestopastaa ja leipoo ehkä sämpylöitäkin niin saan jotain tekemistä.

(surettaa kun x factor tulee seuraavan kerran vasta kolmen viikon päästä)

2 kommenttia: