hyvää syntymäpäivää minä.
lauantaina pidin synttäripiknikin ja läksiäiset kaupunginosalleni, vaikken olekaan vielä löytänyt uutta kämppää. sinne tuli lyhyestä varoitusajasta huolimatta aika paljon porukkaa. hämmentää et kukaan tykkää musta.
elämä on edelleen kriisi. mut tiistaina mut kutsuttiin kattoo jotain hyvältä kuulostavaa kämppää ja keskiviikkona on taas työhaastattelu.
olin taas viime yönä saman miehen luona. neljättä viikonloppua putkeen. hämmentää. mut tykkään kosketuksesta ja siitä että oon muualla kuin kotona. toivon vaan, ettei meidän väleistä tuu kauheen mutkikkaat ku pidän sitä lähinnä ystävänä (ja oon käsittäny et seki mua mut mul ei oo kokemusta tämmösistä).
kävin oslossa muutaman päivän. se oli tosi hyvä idea. tuntui niin hyvältä, kun oli paljon uutta nähtävää ja kukaan ei tuntenu mua. kävin kaljallaki jonkun tindertuttavuuden kanssa ja se oli kivaa. ja norja vaan jatkaa olemista mun lempimaana vaik en oo ulkoilmaihminen (oli siis hassuu selata siellä tinderiä, kun kaikki oli laittanut kuvia jostain vuorista ja siellä kiipeämisestä. ja mä menin osloon kävelee lähinnä kaduilla ja käymään munch-museossa).
vaik on kavereita, niin on usein tosi yksinäinen olo. toisaalta menetin lähimmän ihmiseni. nii ehkä yksinäisen olon ymmärtää, tää on vähän kuitenki edelleen shokki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti