12. syyskuuta 2015

päivi tys

heippa.

nii. ajattelin täs nopeesti kertoo nää tärkeimmät elämääni muuttaneet asiat viime kuukausilta:

muutin sen pojan luokse, joka ensitapaamisellamme puolitoista vuotta sitten ihaili lauluääntäni ja luki mulle ääneen azkabanin vankia. nyt meillä on kaksio pienellä keittokomerolla, leveät ikkunalaudat ja ympärillä epäreilun kivoja puutaloja. laitoin itselleni pyörän käyttöön ja puunasin siitä hämähäkin seitit pois ja nyt yritän totutella pyöräilemään kouluun. tykkään tästä alueesta ja siitä että kun kuitenkin olin täällä jatkuvasti niin nyt täällä on lempiteemukini ja vaatteeni eikä tarvitse pelätä kämppiksiä.

vaihdoin opiskelualaa. opiskelen nyt tietojenkäsittelytiedettä. pelkään ihan hirveästi ettei tääkään ole se mitä oikeasti haluan tehdä. mutta tällä hetkellä tää kiinnostaa eniten. ärsyttää vaan että nyt joudun käymään tylsiä pakollisia kursseja enkä niiden lisäksi jaksa enää tunkea lukujärjestykseeni mitään kiinnostavaa koska uuvun niin herkästi.

emmä tiiä onks mitään muuta kerrottavaa. elämäni noin muuten on tosi tylsää enkä oikeastaan haluais miettiä esim viime kesää koska sen ajatteleminen ei oo kivaa.

nyt tällee epäsujuvasti siirryn tähän päivään:
tänään jouduin kuuntelemaan sivusta keskustelua, jossa eräs henkilö jonka tiedän hyvin etäisesti kertoi kuinka mielestään suomessa ei ole ns. liikaa köyhiä eikä leipäjonot ole huono juttu jne jne. tuli henkisesti paha olla mutta koska olen minä niin en sanonut mitään.

nyt vielä epäsujuvampi siirtyminen:
aloitin tän oikeasti keskiviikkona ja nyt on perjantain ja lauantain välinen yö. ajattelin kirjoittaa tän merkinnän nyt loppuun koska haluan kertoa! (vaikka olen humalassa, anteeksi)
olin viettämässä iltaa opiskelijapaikassa. sit jossain vaiheessa ahdistuin ja halusin kotiin mutta en ois halunnut lähteä yksin (koska pelkään monia asioita ja yksi niistä on kävellä öisin yksin). poikaystäväni halusi vielä jäädä joten hän lähti vain saattamaan mua. sit kun pääsin rautatientorille ja odotin bussia niin joku henkilö (oletan mieheksi ja noin keski-ikäiseksi) lähestyi mua kysyäkseen bussiaikatauluista ja yötaksasta. sit bussissa mun edessä istui tyyppi joka nukkui ja jos olisin uskaltanut olisin herättänyt sen ja kysynyt minne on menossa. mutta se pysäkillä tapaamani tyyppi teki näin ja sit neuvoin sille nukkuneelle tyypille suurpiirteisesti miten pääsee pakilaan. sen jälkeen se pysäkillä ollut tyyppi puhui mulle siitä kuinka on varmaan liian kiltti kun herättää noin ihmisiä ja auttoi horjuvaa tyyppiä pysymään pystyssä ja kuulemma muutakin. sanoin ettei voi olla liian kiltti.
sitten hän jäi bussista pysäkkiä mua ennen ja hyvästeli lähtiessään.
jäi sellainen fiilis että voi vitsi.

en tiedä onko tämä merkintä vielä "valmis" mutta ajattelin kertoa vielä, että sain tänään ensimmäisen huonekasvini ikinä ja se on hullun siistii, ja nyt julkaisen tän merkinnän. ja menen nukkumaan.

(yritän varmaan kirjoittaa ensi viikon ajan päivittäin. varoituksen sana, tai jotain.)

3. syyskuuta 2015

kirjoitin viimeksi kesäkuussa?? miten siitä on jo niin kauan. en tajuu.

tää on tällainen pikainen merkintä (taas koska oon nolo ja todennäköisesti aika huono bloggaaja).

tänään (nykyistä päivää on kulunut 42 minuuttia niin puhun siis oikeasti eilisestä tällä hetkellä) oli mun synttärit.

muutamia päiviä sitten olin yöbussissa menossa kotiin ja tapasin ollin (http://ollibrander.blogspot.fi/) ja käytiin lentokentällä randomisti hetki ja sitten menin nukkumaan.

päätin että: joskus pari vuotta sitten päätin aktivoitua bloggaamisessa ja kirjoitin jonkun (viikon? kuukauden? en enää muista) ajan joka päivä ja sit se toimi ja aktivoiduin joksikin aikaa. ajattelin kokeilla tätä uudestaan. mut pitäis varmaan ensin tehdä jonkinlainen jonkintapainen postaus siitä mitä nykyään tapahtuu niin kaikki mitä sit kirjoitan ei ole ihan randomia. mut ku siis, tavallaan "bloggaaminen" tuntuu taas hyvältä ajatukselta.

ajattelin vain ilmoittaa niin osaatte valmistautuu.

pelätkää.

moi.

15. kesäkuuta 2015

tää on joku juttu. mun päässä. siis tää joka sanoo mulle että kaikki hyvä mun elämässä on jo koettu. ettei tuu olemaan enää mitään hyvää koska oon liian vähäinen ihminen sellaiseen. ihmiset, hetket, kaikki on mennyt.

kamut. juttu on se etten oo tuntenut itseäni näin masentuneeksi pitkään pitkään aikaan. pakko yrittää herätä huomenna ja alkaa hankkia apua.
pakko jotain hyvää on vielä tulla.

10. kesäkuuta 2015

16. toukokuuta 2015

huviksee













(ehkä ois helpompaa olla / jos ajatukset ei ois hirmumyrskyjä vaan tähdenlentoja)