12. syyskuuta 2015

päivi tys

heippa.

nii. ajattelin täs nopeesti kertoo nää tärkeimmät elämääni muuttaneet asiat viime kuukausilta:

muutin sen pojan luokse, joka ensitapaamisellamme puolitoista vuotta sitten ihaili lauluääntäni ja luki mulle ääneen azkabanin vankia. nyt meillä on kaksio pienellä keittokomerolla, leveät ikkunalaudat ja ympärillä epäreilun kivoja puutaloja. laitoin itselleni pyörän käyttöön ja puunasin siitä hämähäkin seitit pois ja nyt yritän totutella pyöräilemään kouluun. tykkään tästä alueesta ja siitä että kun kuitenkin olin täällä jatkuvasti niin nyt täällä on lempiteemukini ja vaatteeni eikä tarvitse pelätä kämppiksiä.

vaihdoin opiskelualaa. opiskelen nyt tietojenkäsittelytiedettä. pelkään ihan hirveästi ettei tääkään ole se mitä oikeasti haluan tehdä. mutta tällä hetkellä tää kiinnostaa eniten. ärsyttää vaan että nyt joudun käymään tylsiä pakollisia kursseja enkä niiden lisäksi jaksa enää tunkea lukujärjestykseeni mitään kiinnostavaa koska uuvun niin herkästi.

emmä tiiä onks mitään muuta kerrottavaa. elämäni noin muuten on tosi tylsää enkä oikeastaan haluais miettiä esim viime kesää koska sen ajatteleminen ei oo kivaa.

nyt tällee epäsujuvasti siirryn tähän päivään:
tänään jouduin kuuntelemaan sivusta keskustelua, jossa eräs henkilö jonka tiedän hyvin etäisesti kertoi kuinka mielestään suomessa ei ole ns. liikaa köyhiä eikä leipäjonot ole huono juttu jne jne. tuli henkisesti paha olla mutta koska olen minä niin en sanonut mitään.

nyt vielä epäsujuvampi siirtyminen:
aloitin tän oikeasti keskiviikkona ja nyt on perjantain ja lauantain välinen yö. ajattelin kirjoittaa tän merkinnän nyt loppuun koska haluan kertoa! (vaikka olen humalassa, anteeksi)
olin viettämässä iltaa opiskelijapaikassa. sit jossain vaiheessa ahdistuin ja halusin kotiin mutta en ois halunnut lähteä yksin (koska pelkään monia asioita ja yksi niistä on kävellä öisin yksin). poikaystäväni halusi vielä jäädä joten hän lähti vain saattamaan mua. sit kun pääsin rautatientorille ja odotin bussia niin joku henkilö (oletan mieheksi ja noin keski-ikäiseksi) lähestyi mua kysyäkseen bussiaikatauluista ja yötaksasta. sit bussissa mun edessä istui tyyppi joka nukkui ja jos olisin uskaltanut olisin herättänyt sen ja kysynyt minne on menossa. mutta se pysäkillä tapaamani tyyppi teki näin ja sit neuvoin sille nukkuneelle tyypille suurpiirteisesti miten pääsee pakilaan. sen jälkeen se pysäkillä ollut tyyppi puhui mulle siitä kuinka on varmaan liian kiltti kun herättää noin ihmisiä ja auttoi horjuvaa tyyppiä pysymään pystyssä ja kuulemma muutakin. sanoin ettei voi olla liian kiltti.
sitten hän jäi bussista pysäkkiä mua ennen ja hyvästeli lähtiessään.
jäi sellainen fiilis että voi vitsi.

en tiedä onko tämä merkintä vielä "valmis" mutta ajattelin kertoa vielä, että sain tänään ensimmäisen huonekasvini ikinä ja se on hullun siistii, ja nyt julkaisen tän merkinnän. ja menen nukkumaan.

(yritän varmaan kirjoittaa ensi viikon ajan päivittäin. varoituksen sana, tai jotain.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti