tänään voisin halata puita tai vain katsella vedenpintaa

Päivitystä: edellinen merkintäni ei olekaan totta. Tällä hetkellä kaikki on taas hyvin (ehkä jopa paremmin?)
Jee.

Elämäni on ollut kiireistä. Olen mennyt luentojen jälkeen viattomasti pizzalle ja päätynyt aamuyöllä saattamaan liian humaltunutta kaveria kotiin. Oon seikkaillut ympäri Helsinkiä kissankorvat päässäni ja viikset poskilla. Ainakin kolme ihmistä on pyytänyt puhelinnumeroani. Oon pussaillut ja kaatuillut ja puhaltanut saippuakuplia ja tarjonnut viinirypäleitä tuntemattomille.

Huhtikuu loppui. Lopetin facebookiin spämmäämisen.

Vappu oli hullun kiva vaikka päädyimmekin piknikille sisätiloihin ja vaikka jouduin tekemään tentin perjantaina. Oli hieman hirveä tunne istua salissa juuri ennen koepaperien jakoa kuuntelemassa kun ihmiset puhuu kurssin asioista ja tajuta, että mä en tiedä mistä nuo puhuu. Sain kuitenkin jotain räpellettyä paperille ja uskon pääseväni ainakin läpi.

Musta on tosi hämmentävää kun ihmiset ei vihaakaan mua. Niin hämmentävää. Niin hämmentävää. Niin hämmentävää. Oon jopa uskaltautunut paljastamaan joillekin, ettei mulla oo kotipaikkakunnallani ollut oikeastaan kavereita. Tuntuu ettei se enää määritä mua. Tuntuu ettei kahdenkymmenen vuoden yksinäisyyteni tarkoitakaan että oon luuseri.

Keskiviikkona on viimeinen tentti. Kesä on tulossa. Se ei enää pelota niin paljon. Mulla on kavereita joiden kanssa voi mennä jäätelölle, mulla on poika jonka luo voi paeta maailmaa, mulla on rahaa sen verran etten kuole nälkään. Oon Helsingissä eli jos tulee tylsää niin voin vaan päättää, että tänään teen retken Suomenlinnaan tai meen vihdoinkin katsomaan miltä Seurasaari näyttää. Voin myös opiskella asioita, jotka eivät edistä tutkintoani, mutta joihin on vihdoin aikaa.

Pitäisi vielä muutaman päivän ajan jaksaa opiskella homomorfismeja ja Taylorin polynomeja mutta kulutan aikaani katsomalla vihdoinkin How I Met Your Motherin viimeistä kautta läpi ja haaveilemalla asioista (kuten tee/viinihetkistä erinäisten ystävien kanssa, joita en ole nähnyt liian pitkään aikaan, vink vink).

elämä on kaunis elämä on kaunis hetken vaan
jos tänään ei astu kyytiin se jatkaa matkaansa

(eräänä päivänä multa kysyttiin et onko mulla blogia ja sanoin ettei oo hehe)