satan i gatan

Minulla on Veronica Maggio -kausi meneillään. En ole kuunnellut Veronica Maggiota paljonkaan. Aloitin levystä nimeltä Satan i gatan. Tykkään tästä jo aika paljon.

Kerran lauloin itseäni kovemman Kent-fanin kanssa Kentiä singstarissa ja se oli hienoisesti huvittavaa kun kummatkaan emme osanneet lausua ruotsia (ja hän ei osannut laulaa).

Kello on 3.22 perjantaiaamuna mutta puhun vielä torstaista tänä päivänä. Tänään olin Kallion kirjastossa aika tarkalleen minuutin koska palautin myöhässä olevia kirjoja ja sitten pakenin koska olen kerännyt sakkoja aika paljon ja kerään vielä rohkeutta mennä maksamaan ne. Sitten kävelin kohti Ympyrätalon äsmarkettia koska olen kuullut että joku on nähnyt siellä Miika Nousiaisen? En nähnyt Miika Nousiaista. Mutta ostin aika paljon tuoreita kasviksia ja siitä tuli hyvä mieli koska tuollaiset basilikat ja kirsikkatomaatit eivät kuulu jääkaappini vakiovarusteisiin. Sitten: ratikka oli jo lähtenyt liikkeelle kun vasta pääsin pysäkille enkä jaksanut tehdä mitään elettä näyttääkseni siltä että olisin halunnut vielä kyytiin koska oli hyvä mieli niin ajattelin että oisin jaksanut ihan hyvin odottaa seuraavaa. Mutta se pysähtyi kohdallani ja avasi oven! KUINKA KIVOJA ON RATIKKAKUSKIT.

Tein kotona ensimmäistä kertaa avokadopastaa. Olin vähän pettynyt. Ajattelin ettei vegaaniversiosta ainakaan tulisi maha kipeäksi (vatsani ei oikein aina välttämättä kestä maitotuotteita) mutta tuli silti. Ja limeä oli ohjeessa liikaa.

Mutta sitten tuli toveri ja meillä oli oikein mukaisa eväshetki eilensiivotun ja vastaimuroidun huoneeni lattialla.

Oli kerran eräs tiistai kaksi yötä sitten. Silloin heräsin kipeänä ja kuumeessa ja vitutti koska tiistaina oli kaverini synttärit joita olin odottanut jo pitkään. Vedin vähän buranaa ja ajattelin mennä ainakin käymään. Mutta huono olo ei tullutkaan takaisin! Ei seuraavana aamunakaan. Seuraavana päivänä kävin jopa lenkillä.

Siitä saakin tarpeeksi tarinaa uutta kappaletta varten. Mun piti aloittaa lenkkeilykausi jo ainakin kaksi kuukautta sitten mutta lykkäsin sitä koko ajan. Pelkäsin kai kuntoni olevan niin huono että olisin ihan kuollut jo viiden minuutin jälkeen. Mutta nyt sain vihdoin mentyä ja teinkin pitemmän lenkin kuin olin suunnitellut ja juoksin reilusti suurimman osan matkasta. Tuntui hyvältä ja olen ylpeä itsestäni ja jäi sellainen olo että haluan mennä uudelleenkin joten tää oli selkeesti hyvä juttu.
Jalkani ovat vain hieman jumissa.

Helsingin keskusta on mukavan hiljainen siinä noin 5am.

Olen yrittänyt valita itselleni eurovaaliehdokasta. Tällä hetkellä minulla on kaksi eurovaaliehdokasehdokasta mutta kumpikaan ei tunnu sillee täydelliseltätäydelliseltä valinnalta.

Eräänä päivänä tein itselleni nutturan joka päässä olisi voinut melkein kehdata lähteä uloskin mutta harmikseni kello oli yö ja olin opiskelemassa. Näin ainakin väitän. Jälkimmäistä.

Tänä yönä piti mennä ajoissa nukkumaan mutta olen taitellut origamijoutsenen ja ottanut kiinni Modern Familyssa. Huomenna keksin jonkin ruuan (ja hankin sille patentin sit) ja sitten menen juttelemaan kummituksille kera henkilön joka pitää musta huolta.

Musta tuntuu että mun piti kertoa jotain muutakin mutta ehkä sei ollut mitään tärkeää. (katsokaa miten säästäväisesti käytän merkkejä: se + ei = sei. ei saa tuhlailla!!)