Olen ristiriidassa. Tavallaan itsevarmuuteni on jollain tasolla kasvanut ja kommunikoin ihmisten kanssa ihan ok ja musta tuntuu et tää on syy siihen että ihmiset on hämmentävällä tavalla alkaneet osoittaa kiinnostusta mua kohtaan. Mut kuitenki oon ihan helvetin epävarma itsestäni ja tälläkin hetkellä tuntuu hyvin epätärkeältä ja ällöttävältä. Koska oon tällainen. (miks oon tällainen. miksi miksi miksi)
Viime viikolla meni aika kovaa vähän turhan monena iltana mut ainakin oli kivaa. Mulla on ehkä uusi ystäväkin.
Yhtenä aamuyönä aurinko alkoi jo nousta kun tein puhelun ja pääsin nukkumaan muualle kuin kotiin.
Eilen vanhempani olivat muutaman tunnin ajan Helsingissä. Käytiin syömässä ja Tove Jansson -näyttelyssä. Tykkäsin siitä ihan sairaan paljon. Katselin teoksia pitkään ja liikutuin monta kertaa.
Haisen eilisen jäljiltä vieläkin tupakalta. Nolottaa. Ja itkettää. Haluaisin varmuutta. Asioihin.
(tämä teksti sisältää anglismin iik)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti