Tällä viikolla olen ikävöinyt ja itkenyt ja tärissyt ja ollut yleisesti epävarma. Kaikki ne itsevarmuuden rippeet joita oon yrittänyt kerätä itselleni on taas levinneet ympäriinsä.
Keskiviikkoaamuna siskoni haki minut juna-asemalta. Sen jälkeen vietin kolme päivää tuntien, että oli kauhea virhe tulla kotiin. Täällä oon niin eristyksissä kaikesta ja pelottaa että viikon aikana kaikki ehtii muuttua niin että kun palaan Helsinkiin niin mikään ei ole enää niin kuin ennen.
(ajatukseni muuttuvat tosi irrationaalisiksi ja epäloogisiksi ja tyhmiksi täällä)
Olen viettänyt päiväni juoden enemmän kahvia kuin normaalisti ja katsellen televiiisiota. Oon myös kirjoittanut huonon runon, tehnyt noin 3 tehtävää niistä 30 jotka pitäisi tehdä, ja laulanut kovaa Let It Gota suihkussa.
Lauantaina lähdin ensimmäistä kertaa koskaan tutustumaan kotikaupunkini yöelämään. Tai no, toista kertaa oikeesti, mutta ensimmäistä kertaa ei lasketa. Oli yllättävän kivaa. Pelasin biljardia ja lauloin karaokea ja pääsin ystäväni poikaystävän bändin keikan jälkeen takahuoneeseen. Näin vain yhden tutun kun jatkoilla oli sattumalta tyyppi, jonka kanssa olin ala-asteella samalla luokalla ja senkin jälkeen samassa koulussa aina siihen asti, että lukiosta päästiin. Mutta ei hän edes muistanut tätä samalla luokalla oloamme. Musta tää kertoo jotain näkymättömyydestäni.
(olin myös hetken aikaa kahdestaan jonkun pojan kotona kuuntelemassa kun se puhui politiikasta ja sit se sanoi että "oot hyvin vetävä nainen" ku vaikutan kuulemma älykkäältä ja tyypin tyttöystävä on vain hyvännäköinen)
Hups menen väärässä järjestyksessä asioissa.
Viime viikolla kävin tiistaina koulussa syömässä ja tuntui että tapahtui jonkinlainen voitto jossain asiassa. Joskus syksyllä väittelin erään ihmisen (jota en silloin edes tuntenut) kanssa kasvissyönnistä ja siitä tuli aika ikävä olo. Sittemmin oon päässyt tän ihmisen kanssa jo siihen vaiheeseen, että kutsun sitä kaverikseni. Ja nyt tiistaina se sanoi, että on ajatellut että voisi vähentää lihansyöntiä.
Oon vielä kaksi päivää pohjoisessa. Sitten en tiedä mitä tapahtuu.
Yllättävän usein ne jotka raivoavat kasvissyönnistä ovat ihmisiä jotka itse parhaillaan käsittelevät jonkinlaista sisäistä konfliktia liahansyönnistä.
VastaaPoistaTiedostan kirjoittaneeni "liaha". Jätän sen niin, koska se kuulostaa coolilta.