Ja se sattuu. Sattuu sattuu sattuu. Varsinkin näin öisin.
Muistelen kirjoittaneeni joskus johonkin runoon jotain noloa tyyliin "tyyny ei ole vielä koskaan halannut takaisin." Mut vaikka onki noloo niin aika totta on. Ei se ole vieläkään.
(julkaisen aina silloin tällöin tekstejäni eräällä sivustolla. sit jotkut on sanonu ettei ne oo ihan paskoja. hassuu.
pitäisköhän mun pitkästä aikaa yrittää kirjoittaa jotain. edes jotain paskaa.)
Mietin välillä ihmisiä, joita ikävöisin jos he katoaisivat. Mietin onko olemassa ketään joka miettisi samaa asiaa (listaa sellaisista ihmisistä joita ikävöisi) ja ajattelisi minua.
Kello on puoli kolme ja huomenna on tentti (josta on pakko päästä läpi) ja oon maannu sängyssäni kohta kaks tuntii enkä vieläkään nuku. Jos hakkaisin päätäni seinään niin saisinkohan tajuni kankaalle?
(kangakselle. heh heh.)
Tääl mä vaa höpöttelen.
Jalkoihini sattuu. Ihan ku kasvukipuja.
(kun olin pieni niin kärsin ihan järjettömistä kasvukivuista lähes päivittäin. mut jäin silti pätkäksi. puijausta!)
Nyt yritän taas nukkuu. Öitä.
olis pitäny tajuu laittaa sulle yöllä viesti, et muaki sattuu jalkoihin. hölmö minä.
VastaaPoistamä ikävöisin, ikävöinti on muutenkin yksi mieliharrastuksistani.
(pitäs ehkä!)
huomenta.
miten voitki olla noin hölmö!1 luoja sentää.
Poistaei sun tarvi enää kauan mua ikävöidä, ylihuomenna nähhään!
iltaa.