hoosiannaa

Kävin kirkossa (sateenkaarimessussa). Jännitti vähän, koska en tiennyt, miten kirkossa kuuluu olla. Mut kai onnistuin ihan hyvin. Nousin seisomaan silloin kun muutkin nousivat, muuten istuin paikoillani. Lauloin Hoosiannaa koska tykkään siitä. Muuten olin hiljaa.

En oikein tiedä, mitä odotin, mutta en kyl koe saaneeni mitään. Kaikki tuntui tosi tyhjältä, rukoukset ja Raamatun lauseet ja se kun pappi lauloi niitä juttuja joita se aina puhelaulaa. En kokenut sitä rauhaa, jonka toivoin kokevani. Ahdisti, kun jossain vaiheessa ihmiset kääntyilivät toivottamaan toisilleen siunausta ja mä vain hymyilin, koska en tiennyt mitä sellaiseen kuuluu vastata.

Ainoa, mikä ilahdutti, oli saarna. Sen piti nainen, joka puhui tosi rehellisenoloisesti. Olin oikein yllättynyt siitä, miten se tuntui olevan jotenkin katkera kirkolle ja sanoi että kokee uskovansa erilailla kuin kirkko opettaa. Mä en tiennyt, että saarnoissa voi puhua tuollaisesta. Oli kiva kuunnella.

Messun jälkeen kävelin pitkin pimeää ja liukasta Sturenkatua ja kävin ostamassa pussillisen ranskiksiiiii ja en tiedä mitä tapahtuu tulevaisuudessa enkä tiedä kuinka innolla odotan en tiedä mitään.

Kaikissa sukkahousuissani on reikiä.

hei gloriaaaaa etkö huomaa että yksin sinä jäit taas

Olin kaksi päivää pois koulusta (kirjoitin tuohon ensin vahingossa "kuolemasta", kuinka kuvaavaa), koska nukuin niin huonosti. Tänään pakotin itseni sinne. Koska ensi viikon jälkeen on tentit ja pelottaa, etten pääse mistään läpi. En osaa mitään. Enkä jaksa opiskella.

Kävin katsomassa Nälkäpelin. Tykkäsin siitä. Vaikka oon niin järkyttävän herkkä kaikelle väkivallalle, että ilmeisesti k-12 on mulle jo liikaa. Lol.

Itkin tänään ensimmäistä kertaa keskellä Helsinkiä. Kukaan ei välittänyt.
(Kukaan ei koskaan välitä.)
Itkin eilenkin, kotona. Yritän ajatella, että itkeminen on hyvä asia, koska vois myös vaihtoehtoisesti tuntuu niin pahalta ettei ees pysty itkemään. Mutta ei auta tuon ajatteleminen, kun tuntuu silti siltä kuin kaikki kaatuis päälle.

Hyviä juttuja pitää aina tällaisina päivinä yrittää listata:

Tänään oli erikoisen hyvä hiuspäivä.

Ostin jäätelöä ja spotifyssa on kaikkea sellaista uutta, mitä oon odottanut. Odotan myös sunnuntaina saapuvaa humalatilaa ja sitä, että pääsen tanssimaan.

Ajattelin huomenna mennä kirkkoon (???).

Ensi viikolla Herra Ylppö & Ihmiset ja sitä seuraavana Egotrippi!!!
(osallistuin johonkin kilpailuun josta vois voittaa liput myös egotripin toiselle tavastian keikalle, joka on mun keikkaa edeltävänä päivänä. mua kiehtoo ajatus testata, et löytyykö elämän tarkoitus kahdesta peräkkäisinä päivinä olevista egotripin keikoista.)

Ehkä Egotrippi on elämäni tarkoitus.

Tai sit Scandinavian Music Group.

Tai Samuli Putro.

Tai sit kuolinvuoteellani tajuan et "hemmetti, ei elämäni tarkoitus ollutkaan egotrippi vaan juoda maapallon glögivarastot tyhjiksi! melkein onnistuin! melkein! voin kuolla onnellisena"

joo.

kisu

Tuntuu niin tyhmältä avautua mut haluaisin avautua mut en avaudu koska mietin liikaa sitä kuinka tyhmää se on ja miten tuntuu et käytän ihmisiä siihen et vain avaudun niille kaikesta ja et se ei oo oikein.

Joskus vielä päässäni ei oo enää yhtään hiuksia kun revin niitä niin paljon.

Yritän tajuta:
a) miksi jotkut ihmiset tuntuu pitävän mua siistinä?
b) miksen mä itse pidä itseäni siistinä?

Onkohan Jumalaa olemassa? Uskon jollain tasolla Jumalaan, koska se oli niin pitkään mulle niin totta. Yhtä todellinen kuin mun oikee isä. Mutta miksei Jumala vastaa mun rukouksiin?
(toivottavasti ette tuu sanomaan mitään että "siksi koska et oo uskonut tarpeeksi" tai jotain koska sit saatan sanoo et "haista paska" ja en haluu)

En haluu ajatella.

Oon sit pinnallinen. Tässä on lista ihmisistä, joiden ulkonäöstä tykkään (joita panisin (saako noin sanoo?)):

Brandon Flowers, Tom Odell, Terhi Kokkonen, Sara Ramírez, Olavi Uusivirta, Paula Vesala, Mika, Florence Welch, Kate Nash noin vuonna 2007, Erlend Øye, Tegan ja Sara Quin, Regina Spektor, Jennifer Lawrence, Colin Firth, Natalie Portman, Lauren Lopez, Zooey Deschanel, Ewan McGregor, Hugh Grant, Leonardo DiCaprio, Ryan Gosling, Ezra Miller, Emma Watson, Rupert Grint, Miika Nousiainen, Milo Ventimiglia, Naya Rivera, Iwan Rheon, yks youtube-tyyppi jonka nimee en kerro =(, Teemu Brunila, Damien Rice, Morrissey, Kristen Stewart, Ellen Page, Maggie Gyllenhaal, Krista Kosonen, Jasper Pääkkönen.

Kuitenki unohdin jonku tärkeen.

En oikein pysy kii elämässä vaikka yritän sinnitellä (haha juha tapio jukka poika -viittaus). (nolo minä)
Kutsukaa joku mut johonki. ???

valoja ja kilpikonna

tartuin kameraani ensimmäistä kertaa ikuisuuteen.

ostin jouluvalot!

tulispa lunta.

(keskitetty merkintä)

joet joikaa

Oonko ainoa ihminen maailmassa, jonka pää vain täyttyy kaikista turhanpäiväisistä ajatuksista jotka pitäisi päästä jakamaan jonkun kanssa, muuten se täyttynyt pää räjähtää? Siis en kestä tätä. Haluan vain puhua lämpötilan tippumisesta ja ensi kevään kurssivalinnoistani ja siitä mitä söin tänään ruuaksi ja analysoida sitä, mitä tietyt ihmiset saa mut tuntemaan, ja missä kohti bussia on paras istua. Haluun puhua siitä, miltä kahvini näyttää ja miksi juon kahvia. Haluan ihmetellä sitä, et miten ihmisillä on joskus ihan omituinen kuva musta. Sellainen, etten tunnista siitä itseäni millään.

Haluaisin kertoa itsestäni kaikki ne piirteet, joiden takia mua vois kutsuu introvertiksi, mutta toisaalta puhua myös niistä jutuista, jotka väittää päinvastaista. Haluun ihmetellä ääneen sitä kuinka maailmankaikkeus laajenee koko ajan kiihtyvällä vauhdilla, toistella vain et "maailmankaikkeus laajenee koko ajan! kiihtyvällä vauhdilla! oikeesti! voitko kuvitella! hullun jännää!!!" Haluun kertoo mitä kaikkee osaan laskimellani tehdä. Haluun opettaa jonkun ratkaisemaan rubikin kuution. Haluun puhuu siitä kuinka HALUAN LUKEA KIRJOJA ÄÄNEEN mutta jostain syystä mun ääni aina puuroutuu ja happi loppuu ja änkytän ja se on ihan kauheeta.

Välillä unohdan jotain, mistä haluaisin puhuu, ja sit harmittaa. Kun jäi sanomatta. Vaikkei siinä ois mitään puhuttavaa. Joku tyhmä toteamus vain. Et "laulan joskus suihkussa mielessäni jotain Olavi Uusivirran biisii ja sit tanssin. siinä. suihkussa."

Mun ongelma on kai se, et puhun koko ajan kaikesta sellaisesta, millä ei oo mitään väliä, enkä koskaan mistään tärkeästä.

(alkoipa jostain syystä tuntua pöntöltä se, että mulla on blogi, jossa puhun vain itsestäni. ja sit jotkut lukee sitä. (lukevat eivätkä välttämättä kerro koskaan itsestään saati siitä että lukevat.)
tuntuu pöntöltä, et vaikka tän blogin idea on _minä_ niin silti estelen itseäni kirjoittamasta tänne kaikkea mitä päähäni tulee.
mun päähän tulee vaikka mitä ja paljon.)

Plöö.
Mulla on Suunnitelma täksi päiväksi. Saatte kuulla siitä sit jälkeenpäin. Jos se edes toteutuu.
Kauhee cliffhanger. Oikeesti en oo suunnitellu mitään erityisen jännää ja sit petytte vain.