Söin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni omenan suoraan puusta.

(Mumford and Sons - Dust Bowl Dance. Rakastan tätä bändiä. White Blank Page on kans ihana biisi.)

Pyydän anteeksi viimeisintä merkintääni niiltä, jotka eivät ruotsia puhu. Ja joitakin tuleviakin, saatan niitä lisääkin kirjoittaa koska ruotsin kirjoitukset kuukauden päästä.

Elämä on puuduttavaa. Seitsemältä herätys (tai siis ylös sängystä, heräilen nykyään 3-4 kertaa yön aikana), yhdeksäksi kouluun, kolmelta kotiin, ruokaa, läksyjä, ruotsin lukemista vähintään kolme tuntia, ajotunti, autokoulun teoriaa, lenkille jos ehdin/jaksan. Koulussa aina samat jutut, samat naamat, asioissa ei edetä (minä en ainakaan, minä jumitan paikoillani).

En tiedä, miten jaksan loppuvuoden. Koulua on kulunut vasta kaksi viikkoa.

Syysmasennusta alkaa olla ilmassa. Yritän pysyä siitä erossa vihreän teen ja hyvien kirjojen avulla (Pappan och havet äänikirjana ja Punainen erokirja äikkään luettavana, oon lukenut siitä jo puolet muistamatta tehdä mitään muistiinpanoja kirjaesseetä varten).

Haluaisin leikata hiukseni pois. Haluan pääni kaljuksi. Ihan vain koska aina kun kysyn joltakulta että miten leikkaisin hiukseni, vastaus on: "leikkaa kaljuksi". Ja koska ois niin kiva se sänki sitten kun hiukset alkaa kasvaa takaisin.

på svenska

Idag har jag läst svenska för tre timmar. Efter det gjorde jag andra läxör för två timmar. Jag är ganska trött på skolan. Jag ska vara trött på skolan för den följande månad. Efter det är studentskrivningar slutat för den här gången. Jag är äntligen rädd för nästa gången när jag tar tre studentexamer. Nu tar jag bara en, svenska.

Förlåt mig. Jag vet inte varför skriver jag på svenska. Jag är inte bra på svenska.

I går såg jag en svensk film om en liten tjej som hade inga vänner och som tyckte att hon var ful.

Jag känner mig ganska ensam.

we are not what you think we are
we are golden
we are golden

Ihanat 40 lukijaa <3 Aika jännää silleen, kun mun kokemukseni mukaan lukijoita saa, jos 1. blogilla on joku tietty teema, 2. blogissa on paljon hyviä valokuvia tai 3. blogin kirjoittaja on söpö poika (tai ehkä tyttö. ainakin tumblrissa pojat saa paljon enemmän seuraajia).
Kiitän siis.

Olen kipeä ja sen vuoksi olin perjantain pois koulusta. Heräsin kuitenkin omituisen aikaisin.
Tänä aamuna vanhempani ja siskoni lähtivät viikonlopuksi pois. Päätin herätä samalla, vaikka kello oli vasta 8. Omituista. Selvästikin olen kipeä. En muista milloin olisin viimeksi herännyt ennen kahtatoista, jos ei ole ollut pakko.

Olen näiden kahden päivän aikana katsonut elokuvia, lukenut ruotsia, tehnyt matikan läksyt (osasin ne, vaikken ollut tunnilla!), tehnyt ruokaa, siivonnut keittiön ja aloittanut lipastoni järjestämisen. Mun on pitänyt siivota se jo ainakin vuosi, mutta oon aina lykännyt sitä sanomalla, etten halua heittää mitään pois. Mutta kappas vain, jaksoin tänään vain kolmasosan laatikoista käydä läpi ja roskiin ehti meni suurin osa.

Olin yksin kotona siihen asti, että veljeni tuli, mukanaan joku tyttö. Taitaa sekin käyttää hyödykseen vanhempien poissaolon, yleensä se ei tuo tänne ketään.