nimikirjaimesi jäiseen ikkunaan

Huomenna on viimeinen koe, biologia. En osaa biologiaa oikeastaan ollenkaan, mutta päätin, ettei se haittaa. En tee biologialla todennäköisesti mitään ja oon jo saanut ykköskurssista kasin. Ja ei haittaa siksikään, koska fysiikka, matikka ja historiakin meni kai ihan hyvin, vaikka luulin etten osaa mitään.

Ensi jaksossa on kaksi kurssia ruotsia, fysiikkaa, enkkua, matikkaa ja uskonnon neloskurssi. Oon oottanut sitä niin kauan, Uskontojen maailmat on siis kurssin nimi. Jotain maailman uskontoja käsitellään. Toivottavasti se on yhtä mielenkiintoinen kuin toivon.
Muutenkin ihan kiva jakso kai, ruotsia voisi olla vähemmän. Ja varmaan kuolen taas muiden aineiden kanssa.

Koeviikon jälkeen tarvitsisi oikeasti vähintään yhden vapaapäivän. Miten meidän voidaan kuvitelle olevan virkeinä ja jaksavina jakson alussa, jos on mennyt hyvällä tuurilla pari viikkoa kirjojen ääressä jo valmiiksi?

En osaa haukotella. Haukotuttaa kyllä koko ajan ja availen suutani, mutta haukotus ei vain tule. Turhauttavaa.

Tänään tein fysiikan koetta yli kolme tuntia, vaikka se oli oikeastaan aika helppo. Sillee.

Tärisin bussipysäkillä (täällä on kylmä) ja jotkut yläasteelaiset pojat nauro tosi ilkeän kuuloisesti. Ei siis mulle, kai.

Söin makaronia ja soijarouhekastiketta, se on tämänhetkinen lempiruokani. Katsoin kolme jaksoa Greyn anatomiaa. Olen väsynyt. Eipä siinä mitään uutta kyllä ole.

lol

Näin viikonloppuna unta, jossa odotin bussia. Seisoin vain yksin pysäkillä, oli kylmä, ja odotin. Mitään muuta ei tapahtunut. Heräsin joskus yhdeksältä ja olisin voinut nousta, mutta turhautti, kun bussi ei ehtinyt tulla, joten jatkoin unia. Ei se bussi lopulta edes tullut.


Mitä tää kertoo mielikuvituksestani, unenikin ovat jo näin sisällöttömiä.

se ei olekaan niin

koska


painamalla kuvia löytää löytöpaikan.

Muumipappa: "Kummakos on olla rohkea, jollei pelkää?"

Minä pelkään mm. piikkejä, verta, hämähäkkejä, pimeää, yksinäisyyttä, puheluita tuntemattomilta, aikuistumista, menettämistä, tungosta, lääkäreitä, humalaisia ja muuten sekavia ihmisiä, kuolemaa ja tulevaisuutta.

Vaadin ystävääni kertomaan, mikä painaa. Nyt hävettää, sillä en osaa auttaa mitenkään.