Irrallaan

siitä on kai kolme vuotta, kun aloin käyttää yths:n mielenterveyspalveluita. aika alkuun mulle annettiin resepti lääkkeisiin. eka lääke ei toiminut ja toinenkin vasta aika isoilla annoksilla.

siitä taas, että oon käynyt jonkun luona puhumassa ekan kerran, on kai 10 vuotta. en oo koskaan osannut puhua asioistani. mä en tiedä mikä on vikana. (muuta kuin se, että vihaan itseäni).

viime syksynä olin jotain 1-1,5 vuotta käyttänyt lääkitystäni ja silloin kans tuntui siltä, että masennukseni ois parantumassa. puhuttiin lääkärin kanssa, että odotetaan puoli vuotta ja jos silloin vielä tuntuu samalta niin vähennetään annosta. sit keväällä taas tapasin lääkärini ja oltiin kummatki sitä mieltä et vähennetään annostani kolmasosalla ja siirryn yleislääkärin puolelle.

en tosiaan osaa puhua mitään. päädyttiin siihen, että lääkitys varmaan oikeesti pelkiltään auttoi mun tilanteeseen. vaikka en oo pariin vuoteen päässy psykologin luokse (yths tarjoaa lähtökohtaisesti vain 5 käyntiä ja mä sain kyl jotain 10 käyntiä).

mut niin. kun alkoi mennä paremmin niin halusin päästä lääkkeistä eroon.

kuukausi sitten mun annos pieneni taas puolella. nyt se on kolmasosa alkuperäisestä.
mulla on alkanut tulla huonoja päiviä paljon lisää.
kaikki on yhtäkkiä alkanut mennä huonosti.
en jaksa mitään.
(oon alkanut haaveilla itseni satuttamisesta. ja tavallaan tehnytkin sitä.)

yritän edelleen käydä töissä ja opiskella. kyl.

pitäis varmaan varata lääkärille uus aika ennen sitä tammikuuta josta puhuttiin.

(pari päivää sitten katsoin kumppanini kanssa leffaa. yhtäkkiä jokin alkoi itkettää tosi paljon. esitin vain et aiemmin tekemäni chilinen ruoka kirveli edelleen mun silmiä koska en osannut sanoa et mikä on.)