boom kah

Jees jees.

Uudenvuodenaattona oli kolme ystävää ja minä ja söimme pizzaa ja joimme viiniä. Kuunneltiin mushiikkia ja laitettiin toisemme paljastamaan asioita itsestämme. Kello 00:00 seisottiin jonkin kentän laidalla katsomassa kun muut käyttivät rahaa siihen että me saisimme iloita räjähtelystä. (harmitti kun unohdettiin ostaa tähtisadetikkuja)
Kamerassani on hienoja kuvia illasta ja iljasta.

Keskiviikkona heräsin hyvin levänneenä. Saatoimme yhden toverin junaan ja sit käytiin seikkailemassa Kaivopuistossa ja Itäkeskuksessa. Tuomiokirkkoon emme päässeet sisälle, pöh. Pizzeriassa oli hassu tyyppi ottamassa tilauksiamme vastaan. "Ei juustoo!" se huusi pizzoja tekevälle. "Jos laitat juustoo, niin saat potkut!"
Syötiin huoneeni lattialla. Oli lämmintä ja hyvää.

Torstaina kävin Mandin kanssa Kallion kirkossa ja Hakaniemen kauppahallissa. Sit alettii bilettää hurjasti kuuntelemalla Anna Abreuta ja lukemalla John Greeniä. Juotiin Kalliossa halpaa kaljaa ja seurattiin kun hupsu koira käveleskeli ympäriinsä. Ulkona kiersimme varmasti tosi turhan kaukaa ratikkaan koska en omista suuntavaistoa, mut päästiin lopulta dtm:än! En oo käynyt siellä koskaan ennen. Oli hullun hauskaa. Mut opetettiin polttamaan tupakkaa. Tutustuin tyttöön joka oli kotoisin samoilta seutuvilta kuin minä. Tutustuttiin slovenialaiseen poikaan ja venäläiseen tyttöön. Vaikken osaa puhua englantia humalassa. Kaikki oli hauskoja.
Bussissa seuraamme istahti koulututtuni ja se oli hassua. Ei muistanut mun nimeä mut naamani muisti. Huipputyyppi.

Tänään väsytti. Olin henkisenä tukena kun Mandi kävi pistämässä itseensä reiän. Mietin et ite en varmaan pystyis. Sit kävin lainaamassa kirjastosta Fifty Shades of Greyn. Pelottaa lukea se.
Istuttiin rauttiksen lattialla odottamassa Mandin junan lähtöä. Yritin havannoida, et millä eri tavoin ihmiset kävelee. En tiedä. Bussissa nuokuin ikkunaa vasten.

Lattiallani on kasa lakanoita ja sellaisia. En jaksa siivota. Ens yönä saan nukkua peiton kanssa! Jee.

Mulla on vielä viikko lomaa. Kukaan ei taida oikein olla Helsingissä muttei se mitään, varmaan on ihan hyvä jos käytän viikon siihen et vietän aikaa itseni kanssa ja yritän keksiä jotain järkevää sanottavaa seuraavaa ihmiskontaktihetkeä varten. Oon puhunut niin älyttömyyksiä. Ja tänään lähdin Kampista Ruoholahteen päin vaikka piti päästä Kaisaniemeen. Noloo.

Olisipa kivaa jos minulla olisi leivänpaahdin.

(missähän opetettaisiin kirjoittamaan ei-töksähtäviä virkkeitä?)