Merkittävin asia, jonka tänä aikana olen tehnyt, oli varmaan yliopistohaku. Lykkäsin sitä lähes viimeisille hakupäiville asti. Jostain syystä se tuntui tosi pelottavalta ja jotenkin lopulliselta? Enhän mä vieläkään ole edes varma, mitä haluan elämälläni tehdä!
Hain kuitenkin. Matematiikkaa ainakin viiteen eri kaupunkiin. Lisäksi englantia ja uskontotiedettä Helsinkiin sekä kotimaisten kielten kandidaattiohjelmaan Vaasaan. En ollut viimeisintä harkinnut etukäteen lainkaan mutta hakukohteita valitessani huomasin sen listassa ja yhtäkkiä alkoi kuulostaa tosi jännittävältä ajatukselta opiskella ruotsia Vaasan suomenruotsalaisessa ympäristössä. Ajattelin ainakin pääsykokeessa käydä, vaikka todennäköisesti kuitenkin menen lukemaan matematiikan aineenopettajaksi. Jos siis pääsen sisään. Pelkkää matikkaa pääsen lukemaan suoravalinnalla, mutta aineenopettajakoulutukseen vaaditaan soveltuvuuskokeen läpäisy. Jos en sitä läpäise, niin ehkä voisinkin viettää vuoden Vaasassa ja kokeilla sitten uudestaan?
Jännittävää.
Eräänä päivänä kirjoitin runon:
Miika Nousiainen - hyvä uutinen
Oi, Miika
harmaiden hiustesi vuoksi
jouduin tänäänkin vaihtamaan pöksyni
kolmesti.
Juttujesi taso yksin
saa minut uskomaan
ettei ihmiskunta ole vielä tuhoon tuomittu.
Toivottavasti olet taustatyöskentelynä
harjoitellut kestävyysjuoksua.
Helsingistä Rovaniemelle on nimittäin
815 kilometriä.
Saatte tänään merkintäni päätteeksi kuulla kolme asiaa, jotka eivät kiinnosta ketään, mutta jotka haluan silti kertoa:
1. Olen vihdoinkin saanut lopetettua kahvin juonnin. Olen kahden kuukauden aikana juonut ehkä kaksi kupillista kahvia. Olen niin ylpeä itsestäni. Jos minä pystyin tähän, niin kaikki on mahdollista, ystäväiseni!
2. Ostin kunnolliset juoksukengät ja ensimmäistä kertaa koskaan mun ei tarvi pakottaa itseäni lenkille. Se ei enää satu väärällä tavalla.
3. Työkaverillani on kauneimmat kädet jotka olen koskaan nähnyt. Hävettää aina, kun saan itseni kiinni tuijottamasta niitä.
Voikaa hyvin.
eih, koskettavin runo ikuisuuksiin ♥
VastaaPoistakiitos!1
Poista