Tuntuu niin epätodelliselta. Silleen. Jännästi.
Oon epärehellinen. Mietin asioita, jotka ei ole kivoja, mutta en kuitenkaan kerro niitä kenellekään. Kerron vain kivoja asioita. Saan elämäni näyttämään muiden silmissä hymyileväiseltä. Ajattelen, ettei ne muut asiat ole niin tärkeitä.
On ne. Mutta ei kukaan oikeasti halua kuulla niitä muita asioita. (ne haluaa kuulla hehe siitä miten pystyn syömään enemmän kermavaahtoa kuin kukaan muu tai kuinka hauskaa on, että pääsen historian kurssista vain juuri ja juuri läpi. heh heh.)
en osaa sanoa paljoa, mutta tuo teksti kuulosti niin paljon minun ajatuksiltani. Voimia
VastaaPoistavarmaan suuri osa tän blogin lukijoista haluaa oikeasti kuulla niitä muitakin asioita mitä sä ajattelet. (ainakin mä haluisin!!)
VastaaPoista